Terveellisempi työpaikka altisteita hallitsemalla

Työterveyslaitos julkaisi syyskuussa 2015 selvityksensä vuonna 2013 rekisteröidyistä uusista ammattitaudeista ja ammattitautiepäilyistä. Ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, jonka pääasiallinen aiheuttaja on jokin työssä oleva fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä. Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjattiin vuonna 2013 yhteensä 4 602 ammattitautia tai ammattitautiepäilyä. Ammattitauteja vahvistettiin 1 811 kappaletta. Yleisimpiä ammattitauteja tai ammattitautiepäilyjä olivat meluvammat, joita oli 1 040 tapausta. Muita suuria ryhmiä olivat rasitussairaudet, hengitystieallergiat, ammatti-ihotaudit sekä asbestin aiheuttamat ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt.

 

Työnantajan on hallittava työpaikalla esiintyviä riskejä

Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan selvittämään ja arvioimaan työpaikalla esiintyvät riskit sekä hallitsemaan niitä. Riskien arvioinnissa huomioidaan muiden seikkojen lisäksi myös työpaikalla esiintyvät altisteet, joilla voi olla vaikutuksia työntekijöiden terveyteen. Työpaikalla voi olla esimerkiksi melua, hiukkasia, kaasuja, kemikaaleja ja tärinää. Työntekijöiden altistuminen on rajoitettava työturvallisuuslain mukaan niin vähäiseksi, että siitä ei aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveellisyydelle.

Altistumista, niin kuin muitakin riskejä, hallitaan ja minimoidaan ensisijaisesti suunnitteluvaiheessa, teknisillä parannuksilla sekä työn organisoinnilla, jolla voidaan rajoittaa yksilön altistumisaikaa. Hankitaan esimerkiksi koneita, joiden melutasot ovat mahdollisimman matalia. Silloin melutasot eivät nouse tarpeettoman korkeiksi. Yksi vaihtoehto on myös suljettujen prosessien suosiminen, jotta kemikaaleja, hiukkasia tai kaasuja ei vapaudu työskentelytilaan.

 

Henkilönsuojaimet riskien hallinnan tukena

Henkilönsuojaimet ovat vasta toissijainen keino altistumiselta suojautumiseen. Niiden valinta tehdään aina riskien arvioinnin kautta. Arvioinnissa määritellään suojaimilta vaadittavat suojausominaisuudet ja huomioidaan myös henkilönsuojaimien soveltuvuus työtehtävään ja työolosuhteisiin sekä niiden käytön mukanaan tuomat riskit. Esimerkiksi varoitusäänien kuuleminen voi vaikeutua, jos käytetään liian vaimentavia kuulonsuojaimia. Tai valitaan virheellisesti suojavaatteet, jotka voivat syttyä palamaan esimerkiksi hitsatessa.

Jälkikäteen tehtävät tekniset parannukset, saati kokonaiset laitevaihdokset, vievät kuitenkin aina aikaa. Tämän vuoksi tunnistettuihin riskeihin reagoidaan yleensä kiireesti henkilönsuojaimilla, koska ne ovat teknisiä toimenpiteitä huomattavasti nopeampi ratkaisu. Henkilönsuojaimien valitsemiseen tulisi kuitenkin kiinnittää erityistä huomioita, jotta valitaan työtehtävään ja työympäristöön tarkoituksenmukaiset ja käyttäjilleen sopivat suojaimet.

Jokainen työpaikka on omanlaisensa sekä altisteidensa että muun työympäristönsä osalta. Siksi tarvittavien henkilönsuojainten valinta on ratkaistava aina tapauskohtaisesti. Henkilönsuojainten käytön kouluttaminen työntekijöille on usein puutteellista, mikä voi johtaa siihen, että valitut suojaimet eivät todellisuudessa suojaakaan henkilöä riittävästi. Tiesitkö, että esimerkiksi parta voi heikentää hengityksensuojaimen suojaavuutta merkittävästi?

Jos henkilönsuojainasiat mietityttävät ja kaipaat niissä tukea, voit kääntyä meidän puoleemme. Yhteistyöllä saamme varmistettua, että henkilönsuojaimet ja niiden yhdistelmät on valittu oikein ja että työntekijät osaavat myös käyttää, puhdistaa ja säilyttää niitä asianmukaisesti.

 

Turvallista talvea toivottaen,

Heidi Kauppila

Turvallisuusasiantuntija, koulutettu suojainasiantuntija

 

OTA YHTEYTTÄ MEIHIN »
TILAA UUTISKIRJE »